Historiaa

Tamperelainen -lehti lauantaina 7.4.2007

 

Historian havinaa aalloilla

Matkustajalaiva Intin talvihorros Mustanlahden sataman jäissä on päättymässä. Laivavanhus heräilee verkkaisesti uuteen kesään vastaanottamaan vanhanajan laivaromantiikka etsiviä ihmisiä. 105 vuoden aikana alus on nähnyt lukemattomia ihmiskohtaloita ja kyntänyt valtavasti vesiä – ei maailman meriä, mutta Näsijärveä ja Pyhäjärveä kuitenkin.

Näsijärven vanhin matkustajalaiva Intti oli mukana pelastamassa veden varaan joutuneita, kun höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi vuoden 1929 syysmyrskyssä. Pohjoismaiden pahin sisävesionnettomuus vaati 138 matkustajan hengen. Dramatiikkaa mahtui myös vuosiin Pyhäjärven puolella. Vuonna 1990 vastaremontoidun laivan ruorihyttiin murtautui nainen, joka yritti päästä hengestään polttamalla. Aie ei onnistunut mutta Intin puuosat paloivat pahasti. Tragedian jälkeen paatti rakennettiin asuun, jossa se oli vuonna 1910.
– Muita havereita laivan kurssille ei onneksi ole sattunut. Normaalia kulumista ja koneremonttia vain, laivuri Heikki Dunder kertoo.

Tampereella vuonna 1902 valmistunut M/S Intti on Näsijärven vanhin matkustaja-alus
Tampereella vuonna 1902 valmistunut M/S Intti on Näsijärven vanhin matkustaja-alus

Monelle tuttu matkustaja-alus

Vuonna 1902, jolloin höyrylaiva Intti valmistui, ja 50 vuotta sen jälkeen lähes kaikki liikenne Näsijärven ympäristöstä Tampereelle tapahtui vesistöä pitkin – kesällä laivoilla ja talvella hevosilla. Liikenteessä oli siihen aikaan toistakymmentä laivaa.
– Melkein kaikki vanhemmat ihmiset, joilla on ollut asiaa Tampereelta pohjoiseen, ovat matkustaneet Intillä. Moni tulee satamassa juttelemaan ja  kertoo noista lapsuuden muistoista. Höyrylaiva oli 50-luvun joukkoliikenneväline, Dunder toteaa.
Laivalla reissasivat kaikki merkkihenkilöistä piikoihin ja renkeihin. Kaikki pikkupojat tiesivät Intin.
– Itse pääsin kyytiin muutaman kerran. Erityisen mieleenpainuva oli matka rippikoululeirille Paarlahden Isosaareen. Jännitystä lisäsivät arvelut ja odotukset siitä, millaisia tyttöjä leirille tulee.
Mieleenpainuvia käänteitä on ollut muidenkin matkustajien taipaleella:
– Aikana, jolloin taattoni kulki Intillä Riposaareen, laivalla oli muuan matkustaja, joka pistäytyi usein Tampereella. Eräänkin kerran mies oli hiukan maistissa. Erittäin ketterä ja notkea mies tipahti laivan ja laiturin väliin. Meni tietenkin ihan uppeluksiin, mutta kiipesi heti kuin orava ylös ja tokaisi ”en ihan ehtinyt kastuun”.

Intti laiturissa silloin ennen

Intti ennen ja nyt

Intti oli aikansa tyypillinen matkustajalaiva. Nyt kyyti on mitoitettu 60 hengelle, mutta Dunder arvelee matkustajapaikkoja olleen aikoinaan paljon enemmän. Kannella ovat kulkeneet niin karja ja laudat kuin perunatkin. Ihmiset tulivat Intillä torille myymään tuotteitaan. Alun perin kansi oli avoin lukuun ottamatta ohjaushyttiä. Nyt yläkannella on salonki ja neljän hengen puulämmitteinen näköalasauna. Alasalongissa oli aikoinaan erilliset naisten ja miesten osastot.
– Miesten kerrotaan ryypiskelleen ja pelanneen korttia, siksi jako kai oli tarpeen, Dunder aprikoi.
Nyt alasalongin väliseinä on poissa ja tilassa hehkuu takka. Laivassa on myös kaksi majoitushyttiä, joissa on vietetty hääöitäkin.

Höyrystä dieseliksi

Intti ajoi aikanaan Näsijärvellä Kurusta, Ylöjärveltä ja Teiskon puolelta lyhyempää linjaa. Siinä missä isot alukset menivät Virroille saakka, Intti pysytteli Muroleen eteläpuolella. Miehistöä Dunder arvelee olleen neljästä viiteen henkeen. Kipparin lisäksi on tarvittu kansimies, rahastaja ja pari lämmittäjää.
– Koneen käyttö oli miehistölle kova työ. Höyrykone vei motin koivuhalkoja tunnissa. Ensin halot kannettiin miesvoimin halkolaitureilta, sen ajan bensa-asemilta, laivan kannelle. Sieltä ne oli siirrettävä käsipelillä konehuoneeseen ja sitten uuniin. Nykyään dieselkäyttöinen tilausristeilijä risteilee toiveiden mukaan Muroleen kanava- alueelta ja Paarlahdesta aina Kuruun, Ruovedelle, Visuvedelle ja Virroille asti. Juhannuksesta elokuun alkuun se ajaa pitkästä aikaa myös linjaa.
– Päivällä haetaan matkustajat Lapinniemestä Särkänniemen huvipuistoon ja illan suussa viedään takaisin Lapinniemeen. Siinä välissä risteillään Mustanlahden satamasta Pimeesalmelle, Dunder esittelee.

Elävää antiikkia

Intti siirrettiin Pyhäjärvelle, kun liikenne Näsijärven puolella hiljeni. Vuodesta 1970 aina 80-luvun loppuunasti se liikennöi Laukontorilta Viikinsaareen. 90-luvulla laiva oli Pyhäjärvellä yksityiskäytössä. Laivaosakeyhtiö Intti, jossa on kahdeksan omistajaa, hankki laivan vuonna 1995.
– Syitä oli paljon, Dunder selittää.
– Aikanaan Intin omisti Höyrylaivaosakeyhtiö Teisko, jossa taattoni oli mukana. Hän kulki sillä kaikki kesät Riposaaresta Tampereelle. Tunnesyyt painoivat. Laiva olisi myyty Ruotsiin, jos emme olisi sitä ostaneet.
– Tällaisia aarteita ei muutenkaan juuri ole tarjolla. Harvoin 105 vuotta vanha antiikkiesine on enää arkikäytössä. Sen ikäisiä talojakaan ei ole Tampereella monta. Enkä usko, että näistä kaupungilla pörräävistä autoista yksikään on sadan vuoden päästä liikenteestä. Entä koska Intin kesäkausi alkaa tänä vuonna?
– Heti kun jäät lähtevät. Tänä vuonna se tapahtuu vanhimman tyttäreni syntymäpäivänä 19.4.

Teksti: Jonna Heiniluoma

Tamperelainen lauantaina 7.4.2007

 

Ja sitten vielä korjausta ja täsmennystä ylläolevaan antoi messikalle Mikko Manka 8.4.2007

 

Hienoa, että Intistäkin on saatu juttu lehteen!

Vaikka eipä se Intti kyllä veden varaan joutuneita ollut pelastamassa Kurun onnettomuudessa. Siellä olivat Tarjanne ja tehtailija Vaissin moottorivene Suunta sekä myöhemmin hinaaja Näsijärvi. Mutta lehtijutuissahan aika usein on jotain ”pientä häikkää”, joten eipä se suuri moka ole.

Lisäksi Näsijärven laivaliikenteen kulta-aika päättyi oikeastaan lamakauden alkamiseen 1928-1929. Toinen maailmansota toi siihen keinotekoisen piristysruiskeen, kun kilpailevat linja-autot joutuivat supistamaan liikenteensä olemattomiin polttoaine- ja tarvikepulan myötä. Vasta 1940-luvun lopulla linja-autoliikenne saavutti 1930-luvun tason.

Intin linjalla, joka maailmansotien välisenä aikana oli pääasiassa Tre-Teiskola-Terälahti, linja-autoliikenne kehittyi todelliseksi uhkaajaksi 1930-luvun alussa Svantte Kosken ja Urho Visakoivun liikenteen myötä. Esimerkiksi Oy Teisko, joka omisti Intti- ja Teisko-laivat, oli ennen sotaa kriisin partaalla: vuoden 1939 ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön toimintaan jatkettiin ainoastaan, koska yhtiön lainoja takaamassa olleet henkilöt siihen suostuivat. Sota sitten käänsi kelloja taaksepäin ja pitkitti laivaliikenteen mahdollisuuksia hyötyliikenteessä.

Työntekijä Intin kannella 1.6.1951
Työntekijä Intin kannella 1.6.1951
Intti talvenvietossa 27.3.1947
Intti talvenvietossa 27.3.1947
Mies maalaa Inttiä 28.4.1947
Mies maalaa Inttiä 28.4.1947
Koukkuniemeläiset laivaretkellä 2, 22.6.1953
Koukkuniemeläiset laivaretkellä, 22.6.1953